Artikkelit

Häiriö kiilaa kärkeen

Tänä viikonloppuna on tapahtunut jotain merkittävää: uusimman julkaisumme Häiriön Spotify-kuuntelukertojen määrä on ylittänyt UMK15-biisimme Sydän ei nukun kuuntelukertojen määrän.

Eihän tämä mikään suuri päätavoite ole ollut, mutta tuntuu silti mukavalta, että olemme nyt ikään kuin ohittaneet parin vuoden takaisen sukseen ja siirtyneet eteenpäin (vaikka edelleen arvostammekin sitä mitä UMK meille toi!).

Ei sitä sukseeta tietty aina voi kuulijamäärällä mitata – Sydän ei nukun vanavedessä rohkaistuimme tekemään kokonaisen tupla-albumin. Se on varsinkin allekirjoittaneella (Lasse) ollut vuosia mielessä, kun olen teinistä lähtien fanittanut isoja albumikokonaisuuksia. Esimerkkinä The Who:n Tommy ja Pink Floydin The Wall. Pyrimme kertomaan vivahteikkaan tarinan olematta kuitenkaan liian ryppyotsaisia. Mielestäni tupla-albumi on edelleen erittäin onnistunut, eli ns. suksee 🙂 Olimme tietenkin pettyneitä siihen kun siitä ei juuri mikään media kirjoittanut, mutta hitot siitä. Elämä jatkuu.

Henna Helasvuo lauluäänityksissä talvella 2017.

Tupla-albumin jälkeen aloimme suoraan kirjoittamaan lisää materiaalia. Levyt tuppaavat olemaan aina reaktioita edelliseen levyyn, joten nyt tarinallisuuden vastapainoksi teemme ”helppoa pop-levyä”. Helppo pop-levy ei vaan ole millään muotoa helppoa tehdä 🙂 Tämä ei tarkoita sitä, että kosiskelisimme yleisöä yrittämällä tehdä singlejä, jotka miellyttäisivät mahdollisimman monia. Esim. jotain soittolistapäällikköä. Emme me edes osaisi tehdä sellaisia singlejä. Joskus olen hairahtunut sellaista yrittämään ja epäonnistunut surkeasti. Sitten olen sisuuntunut ja kauan sitten tajunnut, että minkä tahansa suuruinen suksee pitää lähteä omista musiikillisista visioista. Jos se ei niistä lähde, niin sitten se ei vaan lähde. Ainut mitä voit tehdä, on musaa joka miellyttää itseäsi. Jos se miellyttää muitakin, on se mainio bonus. Hyvä niin!

Levyn synasoundit menevät uusiksi, kun innostuimme analogisista syntikoista.

Biisimäärän puolesta olisimme voineet julkaista albumin jo syksyllä 2016, mutta silloin kasassa ollut materiaali tuntui osittain hieman synkältä. Haluamme nyt valoa ja energiaa. Valon ja energian albumi on nyt tulossa, ja muutamaa biisiä vaille sävellettynä. Häiriö oli sen ensimmäinen single. Toinen on nimeltään Aurinkoo marsilaisten kaa, ja se tulee ulos maaliskuussa. Teemme näillä näkymin toukokuussa vielä kolmannenkin singlen ennen levyn julkaisua.

<3 Lasse

PS. Jos et ole vielä kuullut tupla-albumiamme, tässä sen ensimmäinen osa. Ja YY-KAA-KOO-NEE

Miksi tahtoisin takaisin? -EP julkaistu!

Tässäpä esimakua syksyllä julkaistavalta albumiltamme. Toivottavasti tykkäät näistä biiseistä, me ainakin olemme kovin innoissamme.

Osta EP iTunesista
Osta/Kuuntele EP Bandcampistä (korkealaatuinen .wav)

Jaa miksikö spoilaamme osan albumista jo nyt? Haluamme musiikin avuin raottaa tekemisiämme… Olemme nimittäin tekemässä melkoista mammuttia: tarinallista tuplalevyä. Tätä varten aloitamme kesäkuun alussa yhteisörahoituskampanjan levykokonaisuutemme viimeistelyä varten. Tästä lisää piakkoin.

Kuten viime bloggauksessa kerroimme, Ota tai jätä -sinkun aikaan alkoi hahmottumaan tarina, jonka voimme biiseillämme kertoa. Tämän tarinan ilmettyä muutama biisi jäi kokonaisuudesta pois, ja muutama on vielä tehtävä. Meillä on siis tiedossamme studiotyön täyttämä kesä, mutta mikäs sen mukavampaa!

Nyt julkaistut neljä kappaletta tulevat varmasti levykokonaisuuteen, joskaan eivät EP:n mukaisessa järjestyksessä. Näistä kuitenkin selviää jo jotain levyllä käsiteltäviä teemoja. Saat jonkunlaisen käsityksen. Paljon, hyvin paljon on kuitenkin vielä paukkuja jäljellä.

Palataan siis asiaan piakkoin. Siihen asti, nauti näistä neljästä kappaleesta.

Ja hei, keikkakin on ihan just! Eli pe 22.5.2015 On The Rocks, Helsinki. Tervetuloa.

Ota tai jätä -musiikkivideota tekemässä

Katso pieni dokumentti viimeisimmän musiikkivideomme kuvauksista:

Lopputulos vielä kertaalleen:

Enjoy!

Tehokas loppuviikko studiolla muuten. Torstaina lauloi Lasse, perjantaina Henna. Lauantai ja sunnuntai käytetään Jussin kitaroiden äänittämiseen. Kyllä tästä vielä levy tulee.

Keikkapäiväkirja: LeBonk 14.3.2015

Saimme kokea pientä jännitysmomenttia keikkaviikolla, kun kaksi meistä oli kuumeessa. Ei mitään sen kummempia flunssan oireita, korkeahko kuume vain. Onneksi keikkapäivänä taudit väistyivät ja päästiin järjestelemään iltaa hyvällä boogiella.
Järjestelemistähän keikassa on. Rummut tulivat Mikon mukana Joensuusta, bassovahvistin Juhan kämpiltä ja lainavahvistin Lasselle kaveriltamme Tuomakselta. Kaksi jälkimmäistä onneksi sijaitsivat Helsingissä. Loput kamat roudasimme työhuoneeltamme Kruununhaasta. Kaikkeen tähän uppoaa yllättävän paljon aikaa, 2-3 tuntia helposti, kun jumittaa välillä liikenteessä.
Roudatessa kuunneltiin Cypress Hilliä. On kyllä vihaisen kuuloista.

Viiden aikaan pääsimme tekemään soundcheckiä. Varsin mukavasti se sujuikin, vaikka myöhästyimme aikataulusta hieman. Paikan äänijäbä oli pätevä kaveri. Onneksi näin, sillä meitä usein miksannut Pekka oli CMX:n mukana muualla keikalla.
Samana iltana kanssamme esiintyi myöskin UMK:sta tuttu Vilikasper Kanth. Hänen soundcheckinsä ei paljoa vaivaa tuottanut, sillä hänellä oli mukanaan vain kitaransa ja mahtava lauluäänensä. 
Checkin jälkeen talo tarjosi meille ruuat Rymy-Eetussa… mikäs siinä, mainiota joskin hieman tuhtia ruokaa. Ainakin parin tunnin päästä alkavaa keikkaa ajatellen.

Samana iltana oli melkoisen paljon tapahtumia ympäri Helsinkiä, joten pelkäsimme, että emme saa kovinkaan paljon yleisöä. Onneksi Vilikasperin keikaan aikaan sitä kuitenkin valui paikalle ihan mukava määrä. Extramukavaa oli se, että YLE:n UMK-tiimistä paikalle oli saapunut hieno kolmen hengen edustus. Kyllä kelpasi heille näyttää mitä osaamme!
Muutama minuutti jälkeen klo 22 halasimme yläkerrassa ja menimme intronauhan saattelemana lavalle. Yleisö oli kyllä ihanasti puolellamme heti alusta alkaen. Aloitimme ensimmäisen levyn avaavalla Sumun läpi -kappaleella, mutta sitten siirryimme jo uuden materiaalin pariin. Kaikkinensa soitimme viisi uutta kappaletta. Uusissa biiseissä on jotain maagista energiaa, seuraavilla keikoilla niitä soitetaan vielä enemmän.
Lasse ja uusi lelu.

Soitimme vajaan tunnin keikan, ja saimme vielä encoretkin. Ne olivat angstinen mutta toiveikas Matkalippu, sekä voimaannuttava Valo on matkalla. Fiilis oli erittäin positiivinen! Pienen särön siihen pääsi tekemään paikan omistaja, joka torui meitä kovin sanankääntein yliaikaa soittamisesta. Eihän siinä muuten mitään, asiallista kritiikkiä, mutta kun se tulee vihaiseen sävyyn juuri päättyneen keikan jälkeen, tulee siihen adrenaliineissaan myös vastattua kärkkäästi. Vetosin kaveriin, että eikö voi käyttää ravintolan illasta 15 minuuttia siihen, että bändillä olisi hyvä meininki. Olimme juuri kuitenkin soittaneet keikan josta tuli kaikille hyvä mieli ja palkinnoksi saimme hänen puoleltaan vain vihaa siitä että keikan jälkeinen yökerhomeininki pääsi nyt alkamaan 15 minuuttia myöhässä.
Onneksi keikan järjestänyt Luomustudion henkilökunta oli oikein mukavaa porukkaa, kiitos heille!
Ei siis keikanjälkeisiä oluita, hyvin nopeat moikkailut kavereille vaan ja sitten Helsingin yöhön roudaamaan bändin kamat takaisin Kruununhakaan. Roudaus kesti noin tunnin, ja puolenyön aikaan pääsimme hieman hengähtämään. LeBonk oli kuin eri maailmasta jo siinä vaiheessa: muuttunut keikkapaikasta pumppaavaksi yökerhoksi.
Siirryimme istuskelemaan läheiseen, rauhallisempaan anniskeluravintolaan. Puimme keikkaa muutaman kaverin kanssa. Erittäin raskas, joskin huikean onnistunut keikkapäivä takana! 
Vielä toistamiseen, kiitos Luomustudio. Otetaan uusiksi!
– Lasse 

Kohti TV-lähetystä!

Terveiset ystäväni Paavon autosta! Olemme juuri matkaamassa Helsingistä Joensuuhun. Viikonloppuna sekä maanantaina treenasimme YLE:n studioilla lauantain 7.2. telkkarivetoamme varten, sekä pidimme kahdet perinteiset bänditreenit. Auto on todella täynnä soittopelejä, sekä meitä on täällä neljä bändiläistä. Basisti-Juha tulee huomenna junalla perästä.

Huomenna keskiviikkona siis aikataulu on seuraava:

klo 11:10 Henna ja Lasse juttelevat Pohjois-Karjalan Radiossa
klo 14-16 Soundcheck ja yksi videohaastattelu julkaistavaksi lauantaina
klo 16:30 akustinen keikka Kauppakeskus IsoMyyssä
klo 21:00 Kerubin keikka. Ja showtime tosiaan heti klo 21!

Soitamme Kerubissa peräti 5 täysin uutta kappaletta, joten jännitystä riittää 🙂

Yleensä vain minä, eli Lasse, höpöttelen tässä blogissa. Nyt kuitenkin annan puheenvuoron Hennalle, hänellä on mielenkiintoista asiaa koskien kisabiisiämme. Olemme tehneet uutta levyä viime kesästä lähtien, ja sen tekstit ja sävellykset tulevat olemaan kokonaan omaa käsialaamme. Yksi poikkeus joukossa kuitenkin on, eli kisabiisimme Sydän ei nuku. Sen on sattuneesta syystä sanoittanut ystävämme Laura Madekivi.

Henna kertoo:

Karsinnan lähestyessä olen alkanut pohtimaan biisin tekstiä ihan uudella tavalla. Harvemmin tulee esitettyä biisejä joiden sanoittamisessa ei ole itse ollut mukana. Se luo tähän hommaan vielä yhden uuden haasteen lisää. 

Omaa tekstiä on aina helppo esittää. Vaikka se ei kirjaimellisesti kertoisikaan omasta elämästä, on se kuitenkin aina linkittynyt jollain tavalla niihin fiiliksiin, mitä on viime aikoina kokenut. Nyt kun teksti on tullut bändin ulkopuolelta, se täytyy itse saada koskettamaan omaa itseään, jolloin se koskettaa myös muita.
Sydän ei nuku on onneksi tulkittavissa monella eri tavalla. Olemme Lassen kanssa kokeneet sen kuvaavan levottomuutta, unettomuutta ja sitä, miten on vaikea kohdata toista ihmistä. Näillä eväillä saisi helposti aikaan raastavan angstibiisin, jollaista emme halunneet kuitenkaan tehdä. Emme myöskään halua esityksestämme epätoivoista, vaan pyrimme ilmaisemaan asiat positiivisen kautta.
Mikä positiivinen asia sitten aiheuttaa levottomuutta, unettomuutta ja kohtaamisen vaikeutta? Missä tilanteessa sydän ei nuku? Meille tuli ensimmäisenä mieleen ihastuminen. Itse olen ainakin ihastuessani aina aivan ylikierroksilla ja uneton, enkä tosiaankaan uskalla kertoa tunteistani kenellekään. Yleensä niitä ei voi myöntää edes itselleen. 

– Henna Helasvuo


Nähdään huomenna Kerubissa ja lauantaina telkkarissa! Muistakaa äänestää, se voi olla muutamasta äänestä kiinni.

Akustinen liveversio kisabiisistä:


Ja kiitos kommenteistanne netissä. Olette huippuja! Pus.

– Lasse

Vaikeuksien kautta voittoon -viikko!

Kuten somessa olemme pitkin viikkoa päivitelleet, on meidän viikkoomme mahtunut hyvien asioiden lisäksi isompaa ja pienempää murhetta.
Maanantaina jumituimme hissiin Ylen Radiotalolla. Olimme siellä Hennan kanssa jumissa noin 20 minuuttia, ja hässäkästä selvittiin tietenkin huumorilla sekä ahkeralla hassuttelulla sosiaalisessa mediassa.
KLONK! …ja hissi ei liiku
Tiistaina lainasimme ystävältäni äänikorttia äänittääksemme ja kuvataksemme akustisen version Sydän ei nuku -kappaleesta. Vaikka laite oli aiemmin toiminut koneeni kanssa, mikrofonit ja soittimet pystytettyämme saimme vain todeta, että kone ei vain tunnistanut enää äänikorttia. Ei vaikka säädimme asiaa monta tuntia. Jouduimme luovuttamaan, ja äänikortti on edelleenkin mäsä. Kuvaus/äänitys siirrettiin ensi viikkoon.
Perjantaina meillä lainassa olleeseen autoon oli murtauduttu. Eipä sieltä oltu pöllitty muuta kuin Hennan jalkapallokamat, mutta melkoisen mielipahan se särjetty lasi sai aikaan.
Henna ja Jean ovat otsaryppysamiksia.
Mutta. Erittäin hienoja asioitakin on viikkomme mahtunut! Ensinnäkin, maanantain Radio X3M -haastattelu meni loistavasti. Oli mahtavaa, että haastattelu sisälsi muutakin kuin ”mikä on Pihka ja myrsky?” -kysymyksen. Selitimme muun muassa, että mistä Sydän ei nuku -biisimme kertoo ja miten se on syntynyt. Osasin jopa vastailla kysymyksiin osittain ruotsin kielellä, mistä tuli loistofiilis! En ole unohtanut ihan kaikkea lukion jälkeen 🙂
Perjantaina teimme Hennan kanssa valmiiksi yhden kappaleen, jota olen työstänyt parin viikon ajan aina kun on ollut aikaa. Siitä tuli oikein mainio, luulen että se on ihan sinkkumateriaalia. Saas nähdä. Tänään sunnuntaina äänitimme Mikon kanssa siihen rummut. 
Eilen lauantaina pidimme bänditreenit, joissa soitimme kolmea täysin uutta kappaletta. Sydän ei nuku on aivan erityisen vaikea kappale soittaa livenä, koska sen levyversio ei käänny livekuntoon ihan sellaisenaan. Minulla ja Hennalla on molemmilla laulujen lisäksi paljon selviämistä syntikoiden kanssa. Introriffin päädyimme tekemään synan sijasta kitaralla. Hyvä tulee! Kappaleen ensiesitys siis 4. helmikuuta Kerubissa Joensuussa. Keikalle on vapaa pääsy ja se alkaa klo 21. Tervetuloa!
Ja hei, muistakaas sitten äänestää la 7.2… jatkoon pääsy voi karsintavaiheessa olla ihan muutamista äänistä kiinni!
Ootte kivoja
-Lasse <3