Artikkelit

Superviikonloppu 24.-25.5.

Hurjat pari päivää takana. Se säädön määrä on melkoinen, kun lähdet järkkäämään yhden 6-henkisen bändin Helsinkiin keikalle ja samalle reissulle vielä musavideon kuvaukset. Hyvin kyllä meni, keikka oli loppujen lopuksi oikein mainio ja letkeä, vaikka yleisöä oli melko vähän. Mikä lie syynä yleisökatoon, mm-lätkä vai moni samaan aikaan oleva tapahtuma. No, eipä tämä meidän nimemme vielä kovin tunnettu ole. Hyvä keikka soitettiin kuitenkin, liikutuin moneen otteeseen sen aikana!

Juha, Henna ja Lasse. 

Säätöä tulee esimerkiksi siitä että miten osan porukasta saa siirrettyä Joensuusta Helsinkiin. Kulurakenne on haasteellinen. Lippu keikalle voi maksaa enintään 10 euroa, ja sekin on aika paljon tuntemattomammasta bändistä. Lippu maksoi siis 8e. Yhden tyypin matkat Joensuu-Helsinki-Joensuu maksavat junalla noin 135e. Lentämällä ne maksavat noin 110e, joten tietenkin sitä on parempi lentää kun se on nopeampaakin. Mutta siitä voi toki helposti laskea että kuinka monta lipun maksanutta tarvitaan että pääsee edes omilleen. Höpsöä hommaa rahallisesti, ja kyllä se stressaa välillä. Onneksi itse soittopuuha on niin mukavaa että stressi yleensä unohtuu.

Toinen säätöä aiheuttava tekijä on kamojen roudaaminen. Kuka tuo ja mitä ja mihin aikaan roudataan. Mites keikan jälkeen? Keikkapaikan sisäpihan portti menee kiinni tuohon ja tuohon aikaan, ei ehdi edes jutella kavereille keikan jälkeen kun pitää roudata. Henkilökunta muistuttelee tästä: ”tämä oli teillä kyllä tiedossa jo ennakkoon!” Ei ollut. Pieni ärtymys, yleisö tuntui olevan halukas vielä purkamaan keikkakokemusta kanssamme. Roudaus pitää tehdä kahdella reissulla, koska käytössä on pakun sijaan vain henkilöauto. Helsingin keskustan läpi on hei tosi kiva autoilla eestaas lauantaiyönä. Pitää muistutella siinä itselleen että onneksi keikalla oli kivaa!

Semifinalissa oli meidän mukanamme keikalla maanmainio Verhot-yhtye. Todellakin suosittelen tutustumaan, levy löytyy esim Spotifystä. Kiitokset Mikolle ja kumppaneille kun tulivat! Toivotaan heillekin kasvavia yleisöjä jatkossa.

Kameran edessä.

Säätöä aiheutti myös sunnuntaina kuvaamamme Kylmään veteen -kappaleen musiikkivideo. Mikäs siinä, aivan mukava säätää. Videon kuvasi ja ohjasi kitaristimme Jussi. Se kuvattiin Pitäjänmäessä sijaitsevalla valokuvastudiolla. Alla pieni making of -henkinen videopätkä kuvauksista. Musiikki on ylinopeaa sen vuoksi että kuvan saa pyörimään hidastettuna lopullisessa filmissä… biisin ylinopeusversion huumori ei ehtynyt vielä kuvausten viimeiselläkään otolla, vaikka hommia oli paiskittu jo noin 6 tuntia. Tarkoitus on että liikkeestä tulee eteeristä ja hidasta, mutta sitä vaikutelmaa ei tästä videosta todellakaan saa… Odotelkaa lopullista versiota.



Tämä nopeutetun biisin rytmi muuten sitten tarttui mukaan loppupäiväksi. Oli esimerkiksi aika tuskaista odotella kassajonossa tämän jälkeen.

Videon tekoa tukee pienellä summalla Musiikin edistämissäätiö, kiitokset siitä! Video valmistunee tässä lähiviikkoina, kuunnelkaa sitä odotellessa vaikkapa tämä Kylmään veteen -biisi.



Sumun läpi

Uusi musiikkivideo kappaleesta Sumun läpi. Kyseessä on 14.3. julkaistavan albumin ”Liikaa jotain melkein” avausraita. Katso mitä huikeaa draamaa sisältyy näiden kissojen päivään!

(säv. ja san. Lasse Turunen, sov. Pihka ja myrsky) Juki Records 2014.

Ennakkotilaa levy täältä kotiisi, saat sen julkaisupäiväksi.

Videota tekemässä

Eilen kuvattiin musiikkivideo kappaleeseen ”Et koskaan kaipaa takaisin”. Erittäin hyvän näköistä raakamatskua tuli, siitä kelpaa alkaa leikkelemään! Videon julkaisu tapahtunee noin viikkoa ennen EP:n julkaisua.

Kuvaaja, veljeni Jussi Turunen. Ja Ollin kamera, kiitosta vaan lainasta!

Videosta tulee pintapuolisesti melkoisen perinteinen musiikkivideo, jossa istutaan kalliolla ja kävellään kaupungin kaduilla. Kuvaus suoritettiin kauniissa puu-Vallilassa, on kyllä mahdottoman upeaa aluetta se! Asukkaat kiinnostuivat tekemisistämme siinä määrin, että yksi jopa pyysi meidät sisäpihalleen tekemään kohtauksen. Siinäpä sitten vaan playbackit pyörimään ja hymyilevät asukkaat katselivat ikkunoistaan. Ihanaa.

Hain videolla omaan olemiseeni eksynyttä olemusta ja kiinnostavaa, spontaania tanssia. Saas nähdä miten onnistui. Ihan älyttömän paljon en tätä suunnitellut, yhden parituntisen vaan kelailin biisiä ja liikehdin peilin edessä. Visio oli hatara mutta olipahan visio.

Halusin videoon cameo-rooleihin taustalle tässä Pihka ja myrsky -projektissa mukana olevia ihmisiä. Kitaristi-äänittäjä-miksaaja Heikki Marttila oli kyllä Helsingissä ja innokkaana tulemaan mukaan, mutta eipä sitten loppujen lopuksi ehtinyt Stella-yhtyeensä soundcheckistä paikalle. Höh. Onneksi sain mukaan kosketinsoittaja Henna Helasvuon ja basisti Juha Mattilan. Sekä tietenkin videon kuvanneen kitaristi Jussi Turusen. Rumpali Mikko Varis asustelee Joensuussa, joten eipä häntä sieltä yhtä videota varten kannattanut hälyttää. Seuraava video tehdään sitten isommalla meiningillä, ja sitten on varmaan kaikki mukana!

Mutta kaiken kaikkiaan, tuntuu että tällainen spontaanisti lähtenyt pläjäys tulee onnistumaan hyvin.

EP painoon

Jess, tänään lähti Pihka ja myrsky EP 2013 painoon. Jos kaikki menee hyvin, on se kuultavissa Spotifyssä ja ostettavissa iTunesissa 4.9.! Painotuotteet ovat tällä kertaa vain promokäyttöön, mutta jospa niistä muutama CD jäisi vaikkapa arvottavaksi.

On kiva saada nämä sydämentuotteet pihalle <3. Uutta puskee jo kovasti.

Heikin kanssa studiossa

Syksyllä 2012 laitoin kaverilleni Heikki Marttilalle facebookissa viestiä että hei, mie haluun tehä siun kanssa levyllisen pop-musiikkia. Heikki oli heti megessä. Aiemmin olemme tehneet yhteistyötä Ukkosmaine-yhtyeen kolmen levyn yhteydessä. Heikki tekee audiosankarin hommiaan yhtyeensä Stellan studiolla Joensuun lähistöllä, joten sinne matkustin helmikuussa 2013 sekä uudestaan huhtikuussa.

Päätimme testata yhteistyön toimivuutta tekemällä 4 biisin EP:n, jota voisi myöhemmin jatkaa albumiksi asti. Yhteistyö toimi erittäin mallikkaasti ja se jatkuu ensi syksynä. 4 biisin EP julkaistaan kuitenkin kaikkien kuultavaksi jo elo-syyskuun vaihteessa 2013.

Lasse ja Heikki, helmikuu 2013.

Työ kulki sillä tavalla, että minä tein ensin varsin valmiit demot rumpusovituksia myöten kotistudiossani Helsingissä, minkä jälkeen niiden päälle alettiin rakentamaan valmista materiaalia. Laitoin demot Mikko Varikselle, joka opetteli biisien kulun etukäteen. Treenasimme kuitenkin kolmestaan vielä yhden päivän ennen rumpuäänityksiä. Koko homma sujui hämmentävän helposti, eikä vähiten sen takia että Mikko on ihan tajuttoman upea rumpali. Vaikka tällä kertaa piti soittaa klikkiin, soitosta välittyy tunnetta.
Mikko ja Heikki. Tässä taisi olla käynnissä jotain Safri Duo -henkistä toimintaa.

Mikko.
Rumpujen jälkeen Heikki soitti bassot ja kitarat. Minä painoin record-nappia ja taisin siinä samalla oppia operoimaan Pro Toolsia. Omassa studiossani käytän Logic Pro:ta. Heikki ei tykkää Logicista. Kielisoitinten jälkeen fiksasimme etukäteen tekemäni syntikkaraidat kokonaisuuteen sopiviksi. Joissakin tapauksissa niitä pystyi käyttämään suoraan, joissakin etsimme niihin uudet soundit studion koneelta tai studion nurkassa lymyilleeltä Juno-syntikalta. Juno on kiva laite.
Minä ja M-Audio. Varmaankin kuvaushetkellä toivon että olisin edes joskus käynyt pianotunneilla.
Kaikki laulut tehtiin uudestaan studiolla. Vaikka tykkään tehdä demot huolella, lauluja en niihin jaksa kauheasti hinkata. Oli mukava luottaa Heikkiin lopullisten lauluottojen laadun suhteen. Ei niistä itse oikein osaa sanoa, niistä kuulee vain ne pienet virheet. Sen sijaan rakastan taustalaulujen tekemistä. Niitä suoritimme nauhalle yhdessä ja erikseen.
Äänitteet miksasi Heikki ja ne masteroi Hannu Hattunen. Nyt ne ovat valmiina, huh! Eipä sitä julkaisemista tietenkään malttaisi odottaa, mutta odotellaan nyt elo-syyskuun vaihteeseen kuitenkin. Kesällä kaikki menee niin helposti ohi.

Mikä Pihka ja myrsky?

Pihka ja myrsky on artistinimi, jolla ajattelin tulevaisuudessa julkaista musiikkia. Musiikkia, jonka liikkeellepanijana olen ensisijaisesti minä, Lasse Turunen. Kyllä, toimin myös maanmainiossa Ukkosmaine -yhtyeessä, mutta sille nämä kappaleet eivät tunnu sopivan.

Pihka ja myrsky julkaisee tänä syksynä 4 kappaleen EP:n, jonka olen tehnyt yhteistyössä Heikki Marttilan ja Mikko Variksen kanssa. Mikko soitti rummut ja Heikin kanssa tehtiin kaikki muu. Minä soittelin ja ohjelmoin paljon syntikkaa ja Heikki soitteli kitaraa ja bassoa. On kyllä ihan tajuttoman hyvän kuuloista tavaraa! En malta odottaa että pääsen jakamaan sen. Näillä näkymin elo-syyskuun vaihteessa koettaa aika.

Ennen näitä uusia biisejä tulen kuitenkin lataamaan nettiin kesällä 2012 erinäisillä treenikämpillä äänittämäni (ja juuri äsken ITSE miksaamani) albumin. Se on nimeltään ”Hei onks jäbä tehny uutta matskuu?”. Albumi sisältää melkoisen rupista tavaraa, mikä juontaa juurensa lähinnä telecaster-innostuksesta, jonka koin viime kesänä. Saas nähdä mitä siitä tykkäätte. Tarinoin siitä enemmän jahka saan sen linjoille.

Isona valokuvaajaksi aikova Mirella Pekkonen otti minusta muutaman promokuvankin, tässä niistä yksi. Kuvia voi nähdä isokokoisena täältä.