Rööperifest, Feministinen puistojuhla ja Blue Sea Film Festival 2016

Takana on melkoinen superviikonloppu, johon mahtui kokonaiset kolme keikkaa. Torstaina olimme soittamassa Helsingissä, Rööperifest-tapahtumassa. Lauantaina esiinnyimme Tero Heteron kanssa Helsingin Pengerpuistossa klo 14, sekä Pihka ja myrskyn kanssa Raumalla, Blue Sea Film Festivalilla klo 22:30.

Treenasimme varmaan eniten mitä koskaan yhtä keikkarypästä varten on treenattu, sillä uudella live-setupillamme ei oltu tehty vielä kovinkaan pitkiä esiintymisiä. Mukana oli jo keväänkin keikoilla kuultuja uusia biisejä, sekä ihan uusia remixejä vanhoista kappaleista. On ollut varsin antoisaa vääntää Abletonilla näitä uusia versioita! Jotkut versiot eroavat levytetyistä paljonkin, jotkut eivät niinkään. Toisinaan on tullut testailun jälkeen sellainen fiilis että eipä tähän originaaliin kannata kajota. Enimmäkseen uudet versiot ovat kuitenkin erittäin innostavia, esimerkiksi Perusihminen ja Pukukoppi kuuluvat suosikkeihini. Poimimme treenatessa parhaat palat settiin mukaan. Painotus on tietenkin ihan uusissa kappaleissa, niissä jotka on sovitettu suoraan tätä nykyistä trio-kokoonpanoa varten.

Vanhojen biisien live-versioista, ”remixeistä” tekisi mieli tehdä joku julkaisu. Ne ovat niin hyviä. Ehkäpä syksyllä jo! Katsotaan miten aika riittää.

Keikoilla oli ensimmäistä kertaa mukana live-miksaaja Niina Hartikainen, eli Tero Hetero. Sama jäbä. Hän on nykyään innostunut räppäämisestä ja biisinkirjoittamisesta, mutta musateknologian koulutus pätevöittää hänet vaikkapa miksaamaan keikkoja. Minua on aina kiinnostanut laulujemme efektointi keikoilla, mutta sitä en tietenkään itse musisoidessani voi tehdä. Yleensä keikkamme on miksannut ”paikan jäbä”, eli keikkapaikan oma ääniteknikko. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta etu on toki melkoinen jos miksaaja tietää kappaleet tarkkaan. Silloin voi tehdä isompia liikkeitä esimerkiksi kaikuefektien kanssa. Niina tuli siis treeneihimme mukaan.

Treeneissä oli melkoinen tekniikkasäätö päällä, kun piti keksiä kaikki signaalireititykset yms. aivan alusta. Toisaalta se on erittäin mukavaa, koska tykkään miettiä näitä asioita. Toisaalta meni välillä hermot, kun mikään ei meinannut toimia. Meidän tapauksessamme hermojen menetys treeneissä tarkoittaa pientä tiuskimista puolin ja toisin, ei mitään vakavaa. Pieni tauko ja joku verensokeria nostattava välipala yleensä palauttaa sovun!

Lasse ja soitinpöytä studiolla.

Lasse ja soitinpöytä studiolla.

Keskiviikkona 17.8., eli päivää ennen Rööperifestin keikkaa soitto ja efektointi sujui jo erittäin mainiosti, joten mieli oli levollinen ja innokas. Rööperifestin soundcheck-aikataulusta ei ollut kuitenkaan vielä päivällä tietoa, mikä hieman huolestutti. Päätimme tehdä esiintymisen akustisena, mikäli soundcheckiä ei saataisi järjestymään. Uudet systeemimme kuitenkin vaatisivat harjoituksista huolimatta suurta tarkkuutta sujuakseen. Keikka olisi kuitenkin vain vartin mittainen ja vaihtoaikaa edellisen esiintyjän jälkeen hurja 5 minuuttia (joku 20 minuuttiakin olisi tiukka vaihto, vaikka systeemeihin oli hyvä rutiini!).

Lopulta soundcheck-aikataulu saatiin sovittua keikkapäivälle klo 14. Menisimme siis sähköisellä setillä.

Roudasimme kamat paikalle keikkapäivänä ja kasasimme ne lavalle check-aikataulun mukaisesti. Kun ilmoitimme paikan henkilökunnalle olevamme valmiina tsekkaamaan, saimme vastaukseksi ystävällisesti naureskellen, ettei täällä kukaan tee soundcheckiä. Mikrofonit eivät edes vielä ole saapuneet paikalle. Täällä on kaikki kesken. Kaikki saataisiin kyllä valmiiksi klo 15 mennessä, jolloin tapahtuman oli määrä alkaa.

Aha, ei siis checkiä. Ilmeinen kommunikaatiokatkos järjestäjän ja tekniikan välillä, mitä nyt aina välillä sattuu. Aikataulu vaikutti hankalahkolta. Roudasimme kaikki sähköiseen settiin tarvittavat kamamme (yksi autollinen) takaisin studiolle ja treenasimme akustisen setin.

Rööperifest-ohjelma oli melkoista aikataulutykitystä: 6 tuntia tavaraa, vaihto 20 minuutin välein. Esiinnyimme klo 18, ja akustinen setti toimi lopulta oikein hyvin! Eihän siinä mitään muuten, mutta aika paljon vähemmällä vaivalla oltaisiin päästy jos meille ei olisi luvattu tuota klo 14 -soundcheckiä. Toisaalta, tulipahan harjoiteltua mahdollisimman nopea keikkasetin kasaaminen lavalle.

Henna @ Rööperifest 2016

Henna @ Rööperifest 2016

Lauantai 20.8. hieman hirvitti etukäteen, kuten kahden keikan päivillä on tapana. Tero Hetero -esiintyminen tapahtui jo klo 14. Avasimme Feministinen puistojuhla -tapahtuman. Tunnelma oli ihanan rauhallinen ja piknik-henkinen. Lavahenkilökunta oli supermukavaa tiukasta aikataulusta huolimatta.

Saavuimme paikalle sovitusti puoli tuntia ennen keikkaa, 13:30. Siinä ehtii ihan hyvin rakentamaan kamat ja tarkistamaan että kaikesta kuuluu ääntä. Teron tapauksessa emme olleet niin tarkan soundcheckin tarpeessa, koska setti on tuttu.

Klo 14 on ehkä hieman hankala päästä keikkafiilikseen, mutta parin biisin päästä se lähti. Keikka oli viiden biisin mittainen, joten riemua ei kestänyt kovin kauaa. Laatu kuitenkin korvaa aina määrän, joten olimme erittäin onnellisia tästä keikasta! Ja toivotamme onnea Feministisen puolueen pyrkimyksille.

Teron keikan jälkeen haimme Jussin kamoineen studiolta, ja lähdimme ajamaan kohti Raumaa.

Rauman Blue Sea Film Festivalille meiltä oli tilauksessa 90 minuutin mittainen esiintyminen, mikä oli oikein mukava haaste. No, ihan 90 minuuttiin emme kestossa yltäneet, mutta saimme kuitenkin luvan kanssa testata yleisön edessä kaikki biisit, jotka vähänkin koimme toimiviksi.

Ihana Vanha Rauma, ihanat puutalot, ihana järjestäjä-Timo! Oli nimittäin tervetullut olo, kiitokset siitä. Ehdimme mainiosti ennen keikkaa Raumalle, ja kamojen kasaamiseen ja soundcheckiin jäi aikaa miltei tunti.

Backstagemme sijaitsi Amarillossa, jonka läpi kävellessämme tuli hieman Twin Peaks -fiilis: kaikki tuntuivat jotenkin tuijottavan meitä. En ollut porukastamme ainoa, jolle tuli tämä tunnelma! Ehkä joensuuta puhuvat stadin hipsterit olivat outo näky…

Tästä suorastaan intoa puhkuen lähdimme keikalle! Pientä järjestyshäiriötä juuri ennen keikkaa ja allekirjoittanut mokasi ensimmäisen biisin startin. Oho. Sen jälkeen kävimme täysiä päin. Muutamalle katsojalle elektroninen elämöintimme oli selvästikin liikaa, ja he poistuivat paikalta. Pöytiin jäi kuitenkin merkittävä määrä porukkaa, jotka selvästikin diggailivat, vaikka eivät varmasti tienneet montaakaan biisiä ennakkoon. Aplodit olivat lämpimiä ja innokkaita, sekä välispiikeissä yleisön kanssa juttelu muodostui rennoksi ja välittömäksi.

Suosikkihetkiäni keikalta:

  • Naamio, vielä julkaisematon kappale, joka lähti nyt ensimmäistä kertaa oikein kunnolla lentoon. Se on hidastempoinen kappale, mutta ei tunnu slovarilta. Se tuntuu irroittelulta. Hitsi että Jussi soitti hienosti.
  • O-o-outo, myöskin vielä julkaisematon kappale. Raumalla se soitettiin melkein kokonaan uusitulla tekstillä, joten tavallaan se sai debyyttinsä. Se sai minut pomppimaan.
  • Kalenteri. Yleisö eli hienosti mukana tekstissä.
  • Pukukoppi. Tämä versio on hyvä manifesti nykyisen soundimme cooliudesta 🙂

Keikan jälkeen saimme runsaasti positiivista palautetta ja yhden kiinnostavan yhteistyöehdotuksen. Saas nähdä mitä se joskus tuottaa. Tästä on hyvä jatkaa.

Rauman hotellin pihasta lähdössä keikkapäivän jälkeisenä aamuna. Kiitos Rauma ja hei hei, ensi kertaan!

Rauman hotellin pihasta lähdössä keikkapäivän jälkeisenä aamuna. Kiitos Rauma ja hei hei, ensi kertaan!

Seuraava keikka on 10.9.2016 Helsingin Semifinal-ravintolassa. Tulukee sinne. On hyvä. Siellä on myös ihana MeriTuuli.

Kiitos Helsinki ja Rauma. Super.

-Lasse

Siba’s Mascot Takeover – Pihka ja myrsky + Tero Hetero

Lasse. Kuva: Joona Nuutinen.

Lasse ei ole täysin luopunut laulamisesta, vaikka DJ-kontrollerit kiinnostavatkin. Kuva: Joona Nuutinen.

Eilen 4.5.2016 soitimme Helsingin Mascotissa erityiskeikan: 5 biisiä Pihka ja myrskyä, 5 biisiä (+encore) Tero Heteroa. Kyseessä oli Siba’s Mascot Takeover -klubi, jolla akatemialaiset esittelevät ja kokeilevat uusia projektejaan. Meistä siis Henna opiskelee siellä. Alun perin meidän oli tarkoitus vetää vaan Teron biisejä, mutta päätimme testata myös Pihkiksen uutta inkarnaatiota.

Jussi ja Henna. Kuva: Joona Nuutinen.

Jussi ja Henna. Kuva: Joona Nuutinen.

Aloitimme Pihka ja myrsky -biiseillä. Keikkaa edeltävä jännitys oli kova, sillä en ole tehnyt vielä kovinkaan monta keikkaa DJ-laitteideni kanssa. Asetelma on sellainen, että koko ajan pitää olla molemmat kädet jollain ohjaimella. Ohjaan biittejä ja siten myös biisien rakenteita. Mokat kuuluvat välittömästi ja niistä pitää ottaa ilo irti. Silloin kun joku siirtymä oikein onnistuu, palkintona on mahtava tyydytyksen tunne.

Henna ja Lasse. Kuva: Joona Nuutinen.

Henna ja Lasse, kuuma tunnelma. Kuva: Joona Nuutinen.

Soitimme ensin kaksi kappaletta Koskaan ei ole valmista -levyltä, ja sen jälkeen kolme täysin uutta kappaletta. Ensiesityksiä. Nämä ovat erittäin henkilökohtaista matskua varsinkin laulaja-pianistillemme Hennalle, joten hänelläkin myös riitti jännitettävää.

Lasse ja Ableton Push. Kuva: Joona Nuutinen.

Lasse ja Ableton Push. Kuva: Joona Nuutinen.

Jemistelemme näiden biisien julkaisua ainakin syksyyn asti. Ne saattavat vielä muuttua. Jos tahdot kuulla näitä biisien varhaisia versioita, siihen on vielä mahdollisuus Nanite Clubilla, 12.5.2016 Elmun baarissa. Kantsii siis tulla! Siellä on luvassa kattavampi sekoitus uutta ja vanhaa. Linkki Facebook-eventiin.

Tero Hetero. Kuva: Joona Nuutinen.

Tero Hetero. Kuva: Joona Nuutinen.

Viidennen biisin jälkeen kitaristimme Jussi antoi tilaa Tero Heterolle ja laulaja Sari Goltzille. Olemme jo esittäneet näitä Teron biisejä muutamilla keikoilla, joten meininki rentoutui ja muuttui vähitellen villimmäksi. Varsinaisen setin viimeinen kappale, digisinglenäkin julkaistu En oo tyttö viimeistään hullaannutti meidät. Soitimme encorena Kaunis sielu -kappaleen, joka aloitti yhteistyömme reilu vuosi sitten.

Etualalla fiilistelevät Sari ja Tero, taka-alalla hupailevat Henna ja Lasse. Kuva: Joona Nuutinen.

Etualalla fiilistelevät Sari ja Tero, taka-alalla hupailevat Henna ja Lasse. Kuva: Joona Nuutinen.

Mitäs ne DJ:t oikein tekevät keikoillaan? Painavat vain PLAY? Näin ei ole ainakaan minun tapauksessani. Olen tehnyt valmiita luuppeja: rumpuja, bassoja, syntikoita, lauluja. Tietenkin suurin osa luupeista on korvamerkitty johonkin tiettyyn biisiin, mutta yhdistelen juttuja myös eri biiseistä. Biisistä toiseen siirtymiset ovat erityisen hauskoja, koska ne voi tehdä niin monella tavalla. Jättää vaikkapa pelkän hihatin pyörimään, sitten ottaa jonkun pätkityn laulun kyytiin, ja lopulta pumppaavan basson. Lisäksi minulla on biisin tempoon meneviä rumpufillejä ja efektejä, joita voin heitellä kyytiin mieleni mukaan.

En oo tyttö, en oo poika. NO MIKÄ SÄ OOT? Kuva: Joona Nuutinen.

En oo tyttö, en oo poika. NO MIKÄ SÄ OOT? Kuva: Joona Nuutinen.

Noita liveluuppeja on muuten pirun mukavaa (joskin työlästä) tehdä. Yhdistelen niihin levyllä kuultavia asioita sekä ihan uusia juttuja. Varsinkin vanhojen biisien kohdalla on mukavaa palata kuuntelemaan yksittäisiä raitoja ja rakentelemaan niistä palapeliä. Siinä törmää muistoihin. Kun kuuntelee levykokonaisuutta, ei välttämättä tule ajatelleeksi, mikä fiilis jotain tiettyä synaraitaa hinkatessa oli. Ne fiilikset palaavat mieleen kun kuuntelee raitoja yksitellen.

Eilisen keikka taisi olla melkoinen voimanponnistus, sillä tänään on ollut puhti ihan poissa. Tunnelma on kuitenkin hyvä. Mahtavaa päästä kokemaan Pihkis-biisejä taas ensi viikolla.

-Lasse

Pihkis-trio

Pihka ja myrskyn instrumentaatiossa on tapahtunut muutoksia. Olemme seuranneet inspiraatiotamme kohti elektronista musiikkia, rumpukoneita, syntikoita ja luuppeja. Ainakin tämän vuoden keikat esiinnymme triona. Minä (eli Lasse) olen DJ, Henna soittaa koskettimia ja Jussi kitaraa. Uudet biisit vievät selkeästi sinne päin, ja vanhoistakin on ollut mukavaa tehdä tyystin erilaisia versioita. Tämä on looginen jatkumo viime syksyn PihkaSound-remix-innostukselle.

IMG_2290

Lassen uudet soittopelit.

Tämä näky vei mennessään.

Tämä näky vei mennessään.

Kysymys ei ole siitä että emme olisi hyvissä väleissä Juhan ja Mikon kanssa, vaan siitä että tällä hetkellä koneet tuntuvat innostavammilta kuin perinteinen rokkibändi-instrumentaatio. Lisäksi 5-henkisen rokkibändin roudautuminen on kovin vaivalloista ja siitä tulee kustannuksia. Keikkamme eivät kuitenkaan vielä ole niin isoja että pystyisi esim. palkkaamaan henkilökuntaa. Tulevaisuudessa on tarkoitus arvioida tilanne uudelleen.

Kustannuskysymykset eivät tosin pysäyttäisi bändin toimintaa, mikäli inspiraatio olisi akustisten rumpujen paukkeessa ja orgaanisen metelin luomisessa. Tärkeämpää on tietenkin se mitä biisit tällä hetkellä tuntuvat vaativan.

Jussi ja Henna.

Jussi ja Henna.

Trion ensimmäiset esiintymiset ovat 4.5. Mascotissa (SibA Mascot Takeover) ja 12.5. Elmun baarissa (Nanite Club). Tänään treenasimme niitä varten ja kylläpä kuulosti hyvältä!! Jälleen kerran, en malta odottaa että kuulette nämä versiot. Mukana on myös 3 täysin uutta biisiä.

Miltä tämä uusi Pihkis-inkarnaatio sitten kuulostaa? Heittelen tähän musaa jota olen viime aikoina kuunnellut.

Björk

Sigur Ros

BT

CHVRCHES

John Frusciante

Lightning Dust

MitiS

Pet Shop Boys

Kent

Jack Garratt

Calvin Harris

Deantoni Parks

Ellie Goulding

Armin Van Buuren

Paul Kalkbrenner

Editors

Tame Impala

Sekoitus noita! Ah, on varmaan hassua katsoa tuo lista sitten vuoden-parin päästä kun tämä uusi matsku on levyllä asti 🙂

Nähdään Mascotissa ja/tai Elmun baarissa.

Lasse

Ensimmäinen PihkaSound-keikka

Lasse ja Henna PihkaSound-treeneissä.

Lasse ja Henna PihkaSound-treeneissä.

No nyt on hienot tunnelmat! Allekirjoittanut (Lasse) ja Henna eli PihkaSound soitti ensimmäisen keikkansa tänään. Kyseessä on uusi aluevaltaus, joka lähti liikenteeseen innostuksesta EDM-musiikkiin ja remixeihin. Hommasimme kesällä käyttöön Ableton Live -softan ja Ableton Push -laitteen, mikä mahdollistaa uudenlaisen improilun ja jamittelun valmiiksi tehdyillä luupeilla. Eräänlaisen live-remixaamisen siis. Tämä on tuottanut uudenlaisia studiosessioita, mutta myös halun lähteä keikoille tämän setupin kanssa.

Kirkasvalolamppu auttaa synkän syksyisissä studiosessioissa.

Kirkasvalolamppu auttaa synkän syksyisissä studiosessioissa.

Mahdollisuus keikkakokeiluun aukesi, kun tuottamamme artisti Tero Hetero oli menossa keikalle Helsingin Ugglaan, Kristiina Puukon järjestämään Bi-Party -tapahtumaan. Keikka koostui kahdesta osasta: ensin minä ja Henna jamittelimme luupeillamme, ja sitten Tero Hetero (+laulaja Sari Goltz) tulivat esittämään Teron matskua 5 biisin ajan. Me säestimme. Yhteensä keikka kesti noin 50 minuuttia. Pieni videomaistiainen on nähtävissä Pihka ja myrskyn facebook-sivulla.

Lassen keikkakamat Ugglassa. Macbook, Ableton Push ja Korg Triton.

Lassen keikkakamat Ugglassa. Macbook, Ableton Push ja Korg Triton.

Mitä luuppeja me sitten jamittelimme? Ohjelmistoon kuului Pihka ja myrskyn ”Mitä musta vielä tulee”- ja ”Olen vain joku” -kappaleet, joista teimme improamalla erilaiset versiot, niin sanotut live-remixit. Näiden lisäksi soitimme pätkiä eräästä täysin uudesta Pihkis-kappaleesta ja kolmesta muille artisteille tekemistämme remixeistä (jotka voi kuulla aiemmassa blogipostauksessa). Jotain äärimmäisen tyydyttävää siinä biisirakenteen vapaudessa on.

Tuottamiamme Tero Heteron kappaleita voi kuunnella esimerkiksi Teron Soundcloud-profiilissa. Tässä uusin:

Perinteisemmän Pihkis-menon ystäville voin todeta, että bändimeininkiä tämä EDM-innostus ei tietenkään poista kuvioista. Hyvä vaan, että voimme lähteä keikoille pienemmällä ja isommalla kokoonpanolla, mikä vaan paremmin käy tapahtumaan.

Tämä uusi, Pihkisen tuplalevyn tokalla CD:llä oleva kappale on itse asiassa tehty Ableton Pushin mahdollistamissa studiosessioissa! Siihen on vaan jälkikäteen äänitetty bändisoittimet päälle.

Yleisön palaute Ugglan keikan jälkeen oli yltiöpositiivista. Sekä meidän että Teron osuuden suhteen. Yleisöä oli ihan mukavasti ja tanssilattialla oli käynnissä melkoiset jamit! Kiitos. Olitte ihana yleisö. Otetaan uusiksi.

Seuraava Pihkis-keikka on koko Pihka ja myrsky -viisikon voimin Helsingissä, Semifinalissa 12.12.2015. Tervetuloa!

<3 Lasse

Ulos remix-kaapista!

Kaunista lauantaita! Tämä bloggaus ei täysin liity Pihka ja myrskyn musiikkiin, mutta sivuaa sitä melkoisen läheltä.

Remix- ja DJ-kulttuuri on aina kiinnostanut minua kovasti. Omien kappaleiden kirjoittamisen ohessa on mukavaa ottaa jonkun toisen tekemät audio-raidat ja vaan leikkiä niillä, järjestellä niitä uudestaan ja leikellä mielensä mukaan. Se on ihanan rentouttavaa. Yleensä kun remixin saa valmiiksi, se myös julkaistaan melko pian. Ei tarvitse odotella, ja se ei tunnu niin vakavalta. Jotain tästä rentoudesta aina tarttuu omienkin biisien tekemiseen.

Tänä syksynä hommasimme Hennan kanssa Ableton Live 9 -ohjelmiston, ja siihen kylkeen Ableton Push -nimisen laitteen jolla sitä käyttää. Tämä on aiheuttanut monia mukavia unettomia öitä, kun luuppien kanssa leikkimistä ei malta lopettaa.

Pääsemme myös testaamaan tätä kaikkea livenä, kun nousemme kahdestaan Hennan kanssa lavalle PihkaSound-nimellä Helsingin Ugglassa 19.11.2015. Mukana menossa tulee olemaan myös tuottamamme räp-artisti Tero Hetero. Allekirjoittanut tulee soittamaan keikalla luuppeja Abletonista ja Henna tulee laulamaan ja soittamaan syntikkaa. Muille tehtyjen remixien lisäksi kuullaan myös versioita Pihka ja myrskyn kappaleista.

Kaikki tänä syksynä Hennan kanssa tekemämme remixit ovat osallistuneet Beatport Play -sivuston remix-kilpailuihin. Linkkaan tähän ne kaikki kolme (tähän mennessä!)

MitiS – Living Color (PihkaSound Remix)

Tämä on näistä kaikista suosikkini. Alkuperäinen kappale oli rivakassa tempossa 174, mutta hidastimme sen pop-meininkiin sopivammaksi, eli 135. Alkuperäisten syntikoiden pätkimisen lisäksi soitimme tähän Microkorgia ja Henna teki hienon jousisovituksen Logic Pro X:llä. Soitin bassot.

PihkaSound – Mä en haluu valoja

Tämä on oikeastaan originaali teos eikä remix. Kilpailussa oli sääntönä käyttää ainakin joitain järjestäjältä VUDU:lta saatuja sampleja. Käytimme bassolinjaa, perkussioelementtejä ja noita hassuja huutoja. Muuten tämä on meidän tekemämme. Henna teki laulumelodian ja suomenkieliset sanat, joten luulen että Pihka ja myrskyn fanit voisivat pitää tästä paljonkin. Synariffi on minun ja Hennan laulama, se on vaan käsitelty aika hevisti. Kuulostaa synalta.

Einmusik feat. Valentine – Sleep Talk (PihkaSound Remix)

Berliiniläisen Einmusikin kappaleen käsittelimme myöskin hidastamalla tempoa ja pätkimällä laulua rajusti. Laulupätkimiset ovat Hennan kädenjälkeä. Minä tein biitit, bassot ja efektimuljuuttelut. Onko muljuuttelu sana? Nyt on!

Pihka ja myrsky SPINOFF, eli PihkaSound. Henna ja Lasse. Kuva: Joona Nuutinen

Pihka ja myrsky SPINOFF, eli PihkaSound. Kuva: Joona Nuutinen

Kaunista syksyä, Pihkiksen kakkoslevyä odotellessa (se tulee ensi viikolla painosta!),

Lasse