Unissakävelijä-video ulkona!

Uutta albumia odotellessa: A-puolen lopetusbiisi Unissakävelijä! Sekä Joona Nuutisen siihen tekemä huikea video:

 

Unissakävelijä syntyi Joe Hisaishi -fanituksesta. Hisaishi oli pitkään myös biisin työnimi. Vihelsin tuon pianomelodian puhelimeeni Intian reissulla alkuvuodesta 2016. Saman vuoden kesällä työstimme Hennan kanssa kappaleen nykyiseen muotoonsa. Jousiarri taisi vaan tulla myöhemmin.

Henna soitti studiolla biisin pianokuvion talteen ja minä aloin koodaamaan perkussioita. Perkussioäänet rakensin jostain äänittämästäni oksan rasahduksesta. Jussi sanoi siitä että onpa Sigur Rósia! Henna teki biisin toplinen (teksti + melodia) parissa tunnissa – äänityksineen päivineen. Hän laulatti minulla sen korkean ylästemman, joka sitten siirtyi miksausvaiheessa lead-lauluksi 🙂 2-viivaiseen A:han se menee, eli kerrankin pääsin paukuttelemaan miehekkään korkeaa falsettiani oikein kunnolla.

Jussin kitarat on tehty siten, että hän vain fiilisteli ja soitteli mitä biisistä mieleen tuli. Leikkelin lopullisen oton kasaan siitä mitä nauhalle tarttui.

Soitan biisin päärumpuraidan, eli sen lopun paukutuksen. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun toimin Pihka ja myrsky -biisin rumpalina. Samana kesänä tuotettiin samankaltaisen sovituksen omaava JAYHO-yhtyeen ”Kamalan kaunis”, jolla soitan aivan samanlaisen rumpuarrin. Nii että jos kaipaatte studiorumpalin, joka osaa soittaa vain tasaisen kasvavia kahdeksasosia, soittakaa minulle!

Mikko Varis soitteli muiden biisien rumpuäänitysten yhteydessä Unissakävelijän päälle fiilistelyraidan, joka soi tuotannossa sellaisenaan. Tomien kolistelua ja peltien sweeppailua.

Me rakastamme tätä biisiä. Kuuntelehan vielä kerran ja pistä kunnolla volyymia!

<3 Lasse

PS. Biisistä ei tule singleä Spotifyyn tai muihin suoratoistokanaviin. Albumilta se tulee kyllä sitten löytymään.

LP tulossa!

Jess, hyvinhän siinä Mesenaatti-kampanjassa kävi. Suurkiitokset kaikille osallistuneille ja muuten vaan tsempanneille!

LP lähtee painoon pikimmiten ja päätämme julkaisupäivän heti kun saamme aikataulutietoa painosta. Digitaalinen versio albumistakin tulee ulos vasta, kun LP on ulkona. Tähän voi mennä joitakin kuukausia, mutta sitähän kannattaa odottaa 🙂 Ainakin yksi biisi ja video on suunnitelmissa julkaista vielä ennen albumia.

<3 Lasse

 

 

Kuuntele uusi sinkku ja tilaa LP ennakkoon

Ensinnäkin: JIIHAA, meidän uusi single on TÄÄLLÄ:

Meidän kolmas pitkäsoittomme on myös valmis. Se kantaa nimeä ”Kuuleeko maa”, ja olemme siitä ihan järjettömän ylpeitä. No, aivan valmis se ei vielä ole – tahtoisimme että kuulisimme ja että te kuulisitte sen vinyyliltä. Tätä varten laitoimme edellisen levyn tyyliin pystyyn MESENAATTIKAMPANJAN. Voit siis jälleen ryhtyä mesenaatiksi Pihka ja myrskylle!

Kampanja toimii samalla ennakkotilauksena. Saat ostettua sieltä levyn ennakkoon, ja se postitetaan kotiisi heti kun saamme sen painosta.

Huh, se on aina huikaisevaa saada albumi valmiiksi. Vaikka nykyään puhutaan paljon, että singlet jyräävät albumit. Toki singlet ovat tärkeitä, mutta niin se vaan on että artistin vahvuus mitataan albumeissa. Näin se ainakin meille on.

Teemme jokaista albumia kuin se olisi viimeisemme! Klisee, mutta niin totta. Aina kun suunnittelee uutta levyä, tuntuu siltä että tehdään nyt vielä tämä. Laitetaan siihen kaikki. Sitten ei ole enää muuta annettavaa.

Ja siltä se tuntuukin, vielä silloinkin kun biisit on valittu ja levy menee masterointiin. Silloin pitää olla sellainen olo, että ei jäänyt mitään hampaankoloon.

Okei, joskus on jäänyt, mutta ei tällä kertaa. On taas paiskittu kaksi vuotta duunia, ihan järjetön määrä tunteja.

Sitten kun levy on masteroitu, ennemmin tai myöhemmin uudet Pihka ja myrsky -jutut alkavat putkahdella mieleen. Itsestään. Jos ei putkahtele, emme tee levyä. Kun niitä on putkahdellut tarpeeksi, tulee into aloittaa taas uusi ruljanssi.

Tämän uuden ruljanssin alkaessa on usein sellainen olo, että nyt tämä tulee helposti. Senkun rykäistään levy kasaan! Eipä se sitten juuri koskaan ole mennyt sillä tavalla. Aina tulee enemmän tai vähemmän työstö-moodi päälle. Kuuleeko maa -albumin suhteen tämä työstö kesti normaalia pidempään, kaksi vuotta. Tietenkin tuona aikana hommia tehtiin sykleissä, välillä todella aktiivisesti ja välillä ei lainkaan. Meillä on Hennan kanssa musatuotantostudio, jossa teemme musaa muidenkin kanssa, ja välillä olemme keskittyneet vain siihen. Tero Hetero -räppärin kanssa tehtiin 2017 aikana oikein kokonainen albumi, joka vielä odottaa julkaisuaan 🙂

Anyway, toivottavasti olet tästä kolmannesta Pihka ja myrsky -levystä edes puoliksi niin innoissasi kuin me! Ryhdy mesenaatiksi ja tilaa levy ennakkoon. Samalla mahdollistat sen julkaisun upeana vinyylinä. Voit osallistua pienellä summalla ja tilata esim. ainoastaan digilatauksen, tai isommalla summalla ja tilata meidät akkarikeikalle. Tai voit ostaa meiltä studiopäivän. Jousiarrin. Check it out!

Ja pistä lopuksi albumin avausraita soimaan:

<3 Lasse

Paina kaasuu, kaikki muuttuu

Tuntuu todella hurjalta, että tämä biisi on nyt singlenä kuultavissa. Olin pitkään varma, että seuraava singlemme on jo 2016 keikoillakin kuultu O-o-outo. Molemmat ovat henkilökohtaisia, oman elämän piiristä kirjoitettuja lauluja. O-o-outo on helpompi kappale, se näyttäytyy minulle voimakkaan melodisena ja pirteänä biisinä. Paina kaasuu, kaikki muuttuu taas tuntuu olevan pohtivampi ja rajumpi.

Kun julkaisimme Häiriön, tuntui siltä että se on iskevin biisimme koskaan. Samoin edellinen single Aurinkoo marsilaisten kaa, se tuntui vaan koventavan panoksia. Paina kaasuu, kaikki muuttuu menee jonnekin aivan eri suuntaan. En kuitenkaan voi olla kuuntelematta sitä. Se vaan vetää puoleensa. Gut feel 🙂 Nyt pitää laittaa kuultavaksi just tällaista.

Tavallaan jännittää aivan hemmetisti, koska pidän itse biisin soinnista niin kovin. Tavallaan ei jännitä, koska tämä on meidän juttu nyt, ihan sama mitä ihmiset siitä sanovat.

Mikä voisi mennä vikaan, miksi jännittää? Pelottaa ettei kukaan kuuntele, ei ketään kiinnosta, biisi uppoaa vain loputtomaan Spotify-virtaan. Että ”tämä on 3/5, ihan kiva, jaksoin kuunnella ekan kertsin loppuun asti.” SIELLÄ ON IHANA KITARASOOLO JA MODULAARISYNALLA TEHTY RIFFI JA KAIKKEE! Ja onhan tähän laitettu työtunteja ilman mitään apurahoja ihan todella todella paljon.

Ja ne työtunnit kyllä ollaan tehty tosi mieluusti, joten ei ole tarkoitus vaikuttaa mitenkään myrtsiltä tässä. Jos vaikutan niin se johtunee ärhäkästä kuumeesta ja syysflunssasta, jota poden kirjoitushetkellä kotisohvalla.

Mitäs me tähän biisiin sitten ollaan äänitetty? Kappale lähti liikkeelle intron synariffistä, joka on tehty uudella, ihanalla Eurorack-modulaarisynallani. Se ei valmistu koskaan, aina voi kolvata uusia moduleita 🙂 Kyllä, ostin tuossa keväällä kolvin ja aloin rakentamaan syntikoita. Onpahan sitten ainakin omat soundit!

Jussi tuplasi synariffin rytmiikan äkäisellä kitaralla, jonka referenssinä toimi usein käytetty Mew. Myös bassokitaraa soitettiin, ja sen referenssinä oli 2000-luvun huudeilla soinut Crazy Town -yhtyeen hitti Butterfly. Jep, se on ihan kauhea kappale. Mutta sen tuotantoon sämplätty Red Hot Chili Peppersin biisi Pretty Little Ditty on aivan ihana! Tietääkseni se on ensimmäinen biisi, jonka John Frusciante ja Flea ovat jamitelleet kasaan yhdessä.

Butterfly-bassosta on leikattu bassotaajuudet pois, ja varsinaiset alapään jyrinät tulevat Arturia MicroBrute -syntikasta.

Hennan soittama sähköpianosoundi on kotoisin softasyna Serumista. Tykkään yhdistää modernia tekniikkaa ja vanhan liiton analogisia soundeja. En tykkää sellaisesta dogmaattisesta ajattelusta, että analoginen olisi jotenkin parempi ja aidompi. Se on vain eri tavalla inspiroiva.

Lead-laulun suhteen taisi taas käydä niin, että lopullisessa tuotannossa soi alkuperäinen demolaulu. Jossain vaiheessa ajattelin, että Henna voisi vetää tämän. Oma falsettini kuitenkin soi biisissä aivan kivasti. Henna sovitti biisiin kuitenkin upeat stemmat.

Kitarasooloa ei oikeastaan ajateltu soolona, vaikka se sellaisena nyt ehkä esiintyykin. Enemmänkin instrumentaalivälikkeenä. Mutta onhan se kiva että biisissä on kitarasoolo! Sen taustalla olevat synaiskut ovat tehty täsmälleen samalla TAL Noisemaker -synan soundilla, kuin edellisen levyyn avaavan Kivijalka-biisin iskut.

Lopuksi Mikko soitti biisiin rummut. Kyllä, ne on tehty viimeisenä! Yleensä tuotantoa rakentaessa on kivaa tehdä ensin kunnon rumpupohja, mutta se johtaa yleensä tilanteeseen jossa rumpali joutuu vetämään vaan jonkun rupisen demoakkarin päälle. Onhan se eri juttu soittaa melkein valmiin tuotannon päälle.

Toki joku voisi mieluummin treenata biisin bändin kanssa ja äänittää pohjat livenä. Itsekin tekisin usein mieluusti niin. Harvoin on kuitenkaan sellainen tilanne, että se olisi järkevää. Jos on jo studiossa rakennettu toimiva sovitus, bändi voi seurata sitä.

Sovitusta rakentaessa soitimme isotomi-soundeja Alesis Samplepad -rumpupädeillä. Nämä pidettiin lopullisessa versiossa mukana, joten biisin rumpuraita on yhdistelmä Mikon rumpusettiä ja konesoundeja.

Introssa on aika cool hengitysääni. Leikkasin sen sinne jostain kohti omaa lauluraitaani. Kuuntelin Imagine Dragonsia ja siellä oli jossain hieno hengitysääni. Pölliti pölliti.

Biisi on miksattu Ableton Livellä käyttäen lähinnä iZotopen ja Soundtoysin plugareita.

Kyllä musiikin tekeminen on parasta! <3 Biisiä sit saa jakaa somessa. Se on aina ihan käsittämättömän kivaa kun joku ulkopuolinen heppu jakaa meidän biisejä.

-Lasse

PS. Tsekkaa uudet promokuvat tuolta pressikuvat-tabista kans!