Häiriö kiilaa kärkeen

Tänä viikonloppuna on tapahtunut jotain merkittävää: uusimman julkaisumme Häiriön Spotify-kuuntelukertojen määrä on ylittänyt UMK15-biisimme Sydän ei nukun kuuntelukertojen määrän.

Eihän tämä mikään suuri päätavoite ole ollut, mutta tuntuu silti mukavalta, että olemme nyt ikään kuin ohittaneet parin vuoden takaisen sukseen ja siirtyneet eteenpäin (vaikka edelleen arvostammekin sitä mitä UMK meille toi!).

Ei sitä sukseeta tietty aina voi kuulijamäärällä mitata – Sydän ei nukun vanavedessä rohkaistuimme tekemään kokonaisen tupla-albumin. Se on varsinkin allekirjoittaneella (Lasse) ollut vuosia mielessä, kun olen teinistä lähtien fanittanut isoja albumikokonaisuuksia. Esimerkkinä The Who:n Tommy ja Pink Floydin The Wall. Pyrimme kertomaan vivahteikkaan tarinan olematta kuitenkaan liian ryppyotsaisia. Mielestäni tupla-albumi on edelleen erittäin onnistunut, eli ns. suksee 🙂 Olimme tietenkin pettyneitä siihen kun siitä ei juuri mikään media kirjoittanut, mutta hitot siitä. Elämä jatkuu.

Henna Helasvuo lauluäänityksissä talvella 2017.

Tupla-albumin jälkeen aloimme suoraan kirjoittamaan lisää materiaalia. Levyt tuppaavat olemaan aina reaktioita edelliseen levyyn, joten nyt tarinallisuuden vastapainoksi teemme ”helppoa pop-levyä”. Helppo pop-levy ei vaan ole millään muotoa helppoa tehdä 🙂 Tämä ei tarkoita sitä, että kosiskelisimme yleisöä yrittämällä tehdä singlejä, jotka miellyttäisivät mahdollisimman monia. Esim. jotain soittolistapäällikköä. Emme me edes osaisi tehdä sellaisia singlejä. Joskus olen hairahtunut sellaista yrittämään ja epäonnistunut surkeasti. Sitten olen sisuuntunut ja kauan sitten tajunnut, että minkä tahansa suuruinen suksee pitää lähteä omista musiikillisista visioista. Jos se ei niistä lähde, niin sitten se ei vaan lähde. Ainut mitä voit tehdä, on musaa joka miellyttää itseäsi. Jos se miellyttää muitakin, on se mainio bonus. Hyvä niin!

Levyn synasoundit menevät uusiksi, kun innostuimme analogisista syntikoista.

Biisimäärän puolesta olisimme voineet julkaista albumin jo syksyllä 2016, mutta silloin kasassa ollut materiaali tuntui osittain hieman synkältä. Haluamme nyt valoa ja energiaa. Valon ja energian albumi on nyt tulossa, ja muutamaa biisiä vaille sävellettynä. Häiriö oli sen ensimmäinen single. Toinen on nimeltään Aurinkoo marsilaisten kaa, ja se tulee ulos maaliskuussa. Teemme näillä näkymin toukokuussa vielä kolmannenkin singlen ennen levyn julkaisua.

<3 Lasse

PS. Jos et ole vielä kuullut tupla-albumiamme, tässä sen ensimmäinen osa. Ja YY-KAA-KOO-NEE

Häiriö-biisin Ableton-tuotantosessio avattuna

Moro,

ja tällä kertaa oikein videon välityksellä! Lasse availee Häiriö-singlen Ableton-sessiota ja kertoo minkälaisia raitoja kappale sisältää. Jos tällaiset jutut kiinnostavat, niistä voi kysellä vaikkapa postaamalla meidän Facebook-sivullemme.

Tärkeimmät tässä tuotannossa käytetyt softat:

  • Sylenth1 (se a-osan napsuttava syna)
  • Z3TA+2
  • Ableton Sampler & Collision
  • Max 4 Live Bass
  • Slate Digital Virtual Mix Rack
  • Valhalla Vintage Verb & Valhalla Shimmer

Lauluraita on äänitetty Røde NT1000 -mikillä Focusriten EQ:n ja kompressorin läpi.

Erikoisuutena tässä biisissä ei kuulla Jussin kitaraa lainkaan, mutta sitä on kyllä melkein kaikissa muissa uusissa biiseissä. Jussin kädenjälki kyllä näkyy suuresti aivan törkeän hienolla videolla.

Tsekkaa tästä biisin video:

 

Ja lisää toki kappale myös Spotify-listallesi:

-Lasse

Häiriö kahden viikon päästä

Pihka ja myrsky astuu 23.11.2016 uusille urille, julkisestikin. Kahden viikon päästä! Omissa päissämme olemme olleet niillä urilla jo alkuvuodesta lähtien. Työvälineet vaihtuivat perinteisistä bändisoittimista koneisiin, ja se tuntuu edelleen inspiroivalta valinnalta.

Paradoksaalisesti soundimme on mennyt orgaanisempaan suuntaan. Koneiden käyttö ei tarkoita suinkaan sitä, että musiikkimme olisi koneilla siloiteltua ja helpompaa tehdä. Koneet avaavat paljon laajemman paletin soundia kuin rokkibändi. Olemme vaikkapa käyneet kilkuttelemassa sillan kaidetta perkussioksi, laittaneet sen sampleriin ja muovanneet sen ääntä. Myös ihmisääni on uudessa materiaalissa suuressa osassa. Olemme lauleskelleet ja hönkineet kovalevylle suuren määrän pieniä pätkiä omia ääniämme, ja muovanneet niistä samplerilla audiota tuotantoja varten.

Muutos johtuu myös siitä, että minä ja Henna olemme alkaneet kuuntelemaan koneellisempaa musiikkia, mistä voit lukea tämän blogin aiemmista kirjoituksista. Sound design vetää puoleensa. Kuinka tehdä soundi, jota ei ole aiemmin kuultu? Ei se ainakaan snaresta tai sähkökitarasta lähde.

Häiriö-biisi oli ensimmäinen teos, jonka saimme tällä uudella tavalla aikaiseksi. Se on tehty jo maaliskuussa 2016, ihan masterointiin saakka. Toki olemme senkin jälkeen jo paljon kehittyneet, mutta emme nähneet syytä alkaa muuttelemaan masteria tätä julkaisua varten, koska se kuulostaa edelleen innostavalta.

Henna teki sävelen, sanat ja soinnut. Minä otin kopin sessiosta, joka sisälsi ainoastaan tuon lead-lauluoton sekä soinnut pianolla. Rakentelin sovitusta kolme täyttä työpäivää. Siihen sisältyy rumpukonetta, kahta eri syntikkaa ja hirmuinen määrä minun muokattua lauluani. Jussin soittoa ei tällä biisillä kuulla, mutta kaikilla muilla uusilla biiseillä kuullaan.

En tiedä koska kolmas albumimme tulee. Eipä sillä kai kiirettä, koska edellisestä levystä on aikaa vain vuosi. Ja sekin oli tupla.

Edellisen levyn jälkeen takki oli tyhjä – minun säveltäjän ja sanoittajan takkini nimittäin. Tuplalevy tuntuu edelleen urani magnum opukselta. Siinä käytiin läpi todella henkilökohtaisia asioita, ja sen kuunteleminen saa minulle edelleen palan kurkkuun. Levy on oikein onnistunut (ainoastaan ensimmäisen puoliskon miksaus kuulostaa nykyään korvaani tukkoiselta).

Kaupallisesti tuplalevy jäi omituisen vähälle huomiolle. Tiedän, että nyt ei ole aika jolloin albumit -varsinkaan tupla-albumit- ovat erityisen pop. Mutta silti. Soundi tai Rumba eivät edes arvioineet. Kun julkaisimme Ota tai jätä -singlen, median huomio oli sitä luokkaa, että sama kun emme olisi julkaisseet ollenkaan. Vaikka oli tujakka video ja kaikki.

Tästä voisi varmaan katkeroitua, mutta katseet olivat koko ajan niin pitkälti tulevaisuudessa, ettei asiaa tullut edes mietittyä. Fiilis omasta musasta on ollut jatkuvasti oikein hyvä.

Takin tyhjeneminen säveltäjänä ja sanoittajana ei nimittäin haittaa yhtään. Niiden aika tulee vielä takaisin. Tällä hetkellä kiinnostukseni on tuottamisessa ja sound designissa. Haluan ennen kaikkea tehdä kiinnostavaa soundia, semmoista joka laittaa aivot solmuun, tai sitten ihan korvakarkkia. Häiriö-single kuuluu enemmän siihen korvakarkki-osastoon!

Kaikki kuitenkin tietysti lähtee aina hyvästä biisistä. Hennalta ei ole se hana tyrehtynyt, vaan matskua tulee paljon. Minultakin tulee biisi tai kaksi silloin tällöin, mutta ne ovat sellaista instrumentaalikamaa, jota voisi vaikka tanssia klubilla.

Halutessamme voisimme jo nyt julkaista täyspitkän albumin, mutta tällä kertaa emme pidä kiirettä. Julkaisemme sinkkuja kaikessa rauhassa. Toiveet Häiriö-singlen suhteen ovat kuitenkin korkealla, meidän mielestämme se oikeasti piristäisi radion soittolistaa!

Tulkaahan moikkailemaan ja katsomaan singlen julkaisukeikkaa Bar Kapsäkkiin (Kurvi, Helsinki) 23.11. klo 20.

-Lasse

PS. Koska tykkään tehdä listoja kuuntelemistani levyistä, listaan nytkin viime aikojen inspiraation lähteet:

  • Tove Lo: Lady Wood
  • Rödsögården: Dead Ends
  • BT: _
  • Empire Of The Sun: Two Vines
  • The Naked And Famous: Simple Forms
  • Sanni: Sanni
  • Mutemath: Changes
  • Ghost: Popestar